Ammattikorkeakouluopintojen rakenne ja sisältö

Ammattikorkeakouluopinnot Suomen koulutusjärjestelmässä

Ammattikorkeakoulujärjestelmä pohjautuu Suomen kansallisiin ja alueellisiin koulutustarpeisiin. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheisen korkeakouluvaihtoehdon ja edustamiensa alojen korkeinta ammatillista opetusta. Opiskelija hankkii koulutuksensa aikana sekä työelämässä vaadittavat teoreettiset tiedot että asiantuntijalta edellytettävän käytännön ammattitaidon.

Opetus ammattikorkeakoulussa on tiedepohjaista, mutta käytännöllisesti suuntautunutta. Ammattikorkeakouluopiskelu muodostuu monipuolisista opetus- ja opiskelumenetelmistä, joissa lähiopetuksen ja -opiskelun määrä vaihtelee. Opiskelijan vastuu omista opinnoista korostuu. Opiskelijakeskeisyys on tärkeä osa opintojen toteutusta. Osa opinnoista voi tapahtua verkossa. Tieto uusiutuu muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa nopeasti. Tästä syystä opiskelussa korostuvat erityisesti tiedonhankkimis- ja viestintätaidot sekä omien opiskelu- ja oppimistaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen. On myös tärkeää, että ammattikorkeakoulun opiskelijat sisäistävät jo opiskeluaikanaan elinikäisen oppimisen asenteen.

Ammattikorkeakouluopintojen tavoitteena on kouluttaa oma-aloitteisia, luovia ja yhteistyökykyisiä sekä kansainvälisesti orientoituneita asiantuntijoita, jotka toimivat jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa alansa suunnittelu-, kehittämis-, neuvonta-, koulutus- ja esimiestehtävissä sekä yrittäjinä.

Kansainvälisyys on yksi ammattikorkeakoulujen vahvuuksista ja osa tämän päivän työelämää. Opiskelija voi suorittaa SeAMKin ja sen ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen välillä tehtyihin sopimuksiin perustuen kaksoistutkinnon (double degree) liiketalouden ja tekniikan aloilla tai suorittaa vain osan opinnoistaan tai harjoittelustaan ulkomailla. Ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotimaiseen tutkintoon. Ammattikorkeakoulut tarjoavat myös kokonaan vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia sekä yksittäisiä vieraskielisiä opintojaksoja. Ammattikorkeakouluissa opiskelee myös ulkomaisia opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Yhteistyö elinkeino-, työ- ja kulttuurielämän, erilaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa on keskeinen osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Harjoittelu, erilaiset projektit ja opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Monien opiskelijoiden mielestä harjoittelu on yksi parhaimmista ammattikorkeakouluopiskelun vaiheista. Harjoittelupaikka voi vaikuttaa merkittävästi omaan tulevaisuuteen ja siitä voi tulla ensimmäinen varsinainen työpaikka valmistumisen jälkeen.

SeAMKin työelämäläheisiä oppimisympäristöjä on esitelty tarkemmin Erilaiset oppimisympäristöt- sivulla(Opens in a new window.

Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys

Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF)muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. EQF-tasojen määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tarkoituksena on kytkeä yhteen eri maiden tutkintojärjestelmiä siten, että tutkintojen vertailtavuus ja ymmärrettävyys helpottuvat. Viitekehyksen päätavoitteina on edistää kansalaisten liikkuvuutta maiden välillä ja helpottaa elinikäistä oppimista. Tavoitteena on myös parantaa tutkintojen avoimuutta ja siirrettävyyttä sekä kokemuksen kautta hankittujen oppimistulosten tunnustamista osaksi opintoja.

Kansallinen viitekehys (NQF)on kuvaus Suomessa suoritettavista tutkinnoista ja korkeakoulutettujen erityispätevyyksistä. Tavoitteena on kuvata suomalaiset tutkinnot ja niiden edellyttämä osaaminen yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla. Osaaminen kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyyksinä, jotka toimivat tavoitteiden asettelun ja arvioinnin lähtökohtina.

Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä kaikki tutkinnot on sijoitettu jollekin kahdeksasta viitekehyksen vaativuustasosta. Ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017). Tasojen edellyttämä osaaminen on kansallisessa viitekehyksessä kuvattu seuraavasti:

NQF, Taso 6
Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto

Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.

Työskentelee itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä. Johtaa monimutkaisia ammatillisia toimia ja hankkeita. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Vastaa oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen.

Viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä.
NQF, taso 7
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto

Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.

Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.

Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Ammattikorkeakoulututkintojen kompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia – yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssit kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.

Yhteiset/yleiset kompetenssit ovat eri tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tutkinto-ohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Ne on ilmaistu kunkin tutkinto-ohjelman yhteydessä.

Ammattikorkeakoulututkintojen yleiset kompetenssit

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on julkaissut tammikuussa 2022 yleisten kompetenssien päivityksen, joka on sisällytetty SeAMKin lukuvuoden 2023-2024 opetussuunnitelmiin. Alla on kuvattuna Arene ry:n suositus ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiksi kompetensseiksi:

Yleiset kompetenssit	Osaamisalueen kuvaus, AMK-tutkinto	Osaamisalueen kuvaus, ylempi AMK-tutkinto
Oppimaan oppiminen	Valmistuva opiskelija tunnistaa osaamisensa ja oppimistapojensa vahvuuksia ja kehityskohteita sekä hyödyntää oppimisessaan yhteisöllisyyden ja digitalisaation mahdollisuuksia.	Valmistuva opiskelija edistää omaa ja yhtei- sönsä jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehit- tymistä hyödyntäen eri alojen tietoa ja digitali- saation mahdollisuuksia.
	Arvioi ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan erilaisissa oppimisym- päristöissä.	Osaa monipuolisesti ja tavoitteelli- sesti arvioida ja kehittää asiantunti- juuttaan työuransa ja elämänsä eri vaiheissa.
	Osaa hankkia, kriittisesti arvioida sekä tarkoituksenmukaisesti soveltaa oman alansa kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa ja käytäntöjä.	Osaa hankkia, kriittisesti arvioida ja tuottaa tietoa eri alojen näkökulmat huomioiden.
	Ottaa vastuuta myös ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta.	Osaa kehittää ja johtaa yhteisön ta- voitteellista, jatkuvaa oppimista.
Työelämässä toimiminen	Valmistuva opiskelija omaa monipuoliset työelä- mävalmiudet ja osaa toimia alansa työyhtei- söissä	Valmistuva opiskelija osaa kehittää ja johtaa työyhteisöään sekä uudistaa työelämää
	Osaa toimia rakentavasti työyhteisössä ja edistää omaa ja työyhteisön hyvinvointia.	Osaa kehittää ja johtaa monialaisia tiimejä ja työyhteisöjä.
	Osaa toimia ammatillisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.	Osaa kehittää työyhteisöjen viestintä- ja vuorovaikutuskulttuuria.
	Hyödyntää teknologian ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa työssään.	Osaa kehittää ja johtaa työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia.
	Ymmärtää muuttuvan työelämän kompleksisuuden ja omaa resilienssiä muuttuvissa työelämän tilanteissa.	Hyödyntää teknologian ja digitalisaa- tion mahdollisuuksia kehittämisessä ja johtamisessa.
	Omaa valmiudet yrittäjämäiseen toimintatapaan.	Edistää työyhteisön resilienssiä.
Eettisyys	Valmistuva opiskelija toimii ammattialan eettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet.	Valmistuva opiskelija arvioi ja edistää ammattialan eettisten periaatteiden ja arvojen toteutumista huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
	Kykenee vastaamaan omasta toiminnastaan ja sen seurauksista ja reflektoimaan niitä alansa ammattieettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti.	Kykenee edistämään eettisesti kestävää toimintaa ja eettisen reflektion toteutumista erilaisissa toimintaympäristöissään.
	Ottaa toiset huomioon ja edistää tasa- arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta.	Eistää ammattieettisten periaatteiden ja arvojen toteutumista.
	Huomioi toiminnassaan moninaisuuden ja saavutettavuuden toteutu- mista.	Tekee ratkaisuja huomioiden yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat.
	Ymmärtää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja toimii niiden mukaisesti.	Edistää moninaisuuden ja saavutettavuuden toteutumista.
	Kykenee eettisiin arvoihin perustuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen	Toteuttaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita ja edistää niiden soveltamista työyhteisössään.
		Kykenee johtamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa eettisiin arvoihin perustuen.
Kestävä kehitys	Valmistuva opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet, edistää niiden toteutumista sekä toi- mii vastuullisesti ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä.	Valmistuva opiskelija kehittää ja johtaa kestä- viä ja vastuullisia toimintatapoja työssään sekä edistää kestävyysmuutosta työyhteisössään ja yhteiskunnassa.
	Osaa käyttää omaan alaansa liittyvää tietoa kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimiseen, käyttöönottamiseen ja vakiinnuttamiseen	Osaa soveltaa kestävän kehityksen tietoa ja tulevaisuuskuvia kokonais- valtaisesti kestävien ratkaisujen perustana.
	Ymmärtää kestävyyshaasteita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia sekä asioiden ja ongelmien monia näkökulmia.	osaa analysoida ja arvioida monialaisten kompleksisten ongelmien systeemisiä riippuvuuksia ja ratkaisujen erilaisia ulottuvuuksia
		Kykenee johtamaan työyhteisössään kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimistä, käyttöönottamista ja vakiinnuttamista.
Kansainvälisyys ja moni- kulttuurisuus	Valmistuva opiskelija osaa toimia monikulttuurisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja verkostoissa.	Valmistuva opiskelija osaa kehittää ja johtaa monikulttuurisia ja kansainvälisiä toimintaym- päristöjä ja verkostoja.
	Tuntee oman kulttuuritaustansa vaikutuksia toimintaansa ja osaa kehittää monikulttuurisuutta huomioivia toimintatapoja työyhteisössään.	Osaa kehittää monikulttuurisuutta huomioivia toimintatapoja työyhteisössään.
	Osaa seurata ja hyödyntää oman alansa kansainvälistä kehitystä työssään.	Osaa ennakoida globaalin kehityksen ja ilmiöiden vaikutuksia sekä mahdollisuuksia.
	Kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään.	Kykenee kansainväliseen vuorovaikutukseen, viestintään ja toiminnan kehittämiseen omalla alallaan
Ennakoiva kehittäminen	Valmistuva opiskelija osaa kehittää oman alan tulevaisuutta ennakoivia ratkaisuja soveltaen olemassa olevaa tietoa sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.	Valmistuva opiskelija osaa johtaa uusien, tulevaisuutta ennakoivien ratkaisujen kehittämistä ja tuottaa uutta tietoa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen.
	Ratkaisee ongelmatilanteita luovasti ja uudistaa toimintatapoja yhdessä muiden kanssa.	Tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista.
	Osaa työskennellä projekteissa yhteis- työssä eri alojen toimijoiden kanssa.	Osaa toteuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä soveltaa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.
	Osaa soveltaa kehittämisessä alan olemassa olevaa tietoa ja hyödyntää tutkimus- ja kehittämismenetelmiä.	Osaa kehittää uusia asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja tulevaisuutta ennakoiden.
	Osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja oman alansa tulevaisuutta ennakoiden.	Osaa analysoida nykytilannetta ja ennakoida oman alan tulevaisuutta ja toimintaympäristön muutoksia.

Edellisten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkinto-opetuksessa painotetaan seuraavaa kaikille yhteistä kompetenssia:

Osaamisalue	Osaamisalueen kuvaus, AMK-tutkinto	Osaamisalueen kuvaus, ylempi AMK-tutkinto
Yrittäjyysosaaminen	Osaa toimia työelämässä yrittäjämäisesti	Edistää yrittäjämäistä toimintaa työyhteisössään
	Osaa tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia	Edistää yrityksen ja sen ympäristön vuorovaikutusta
	Ymmärtää yrityksen ja sen toimintaympäristön vuorovaikutusta	Osaa analysoida yrityksen toimintaa ja riskejä sekä kehittää yrityksen toimintaa suunnitelmallisesti
	Ymmärtää kannattavan yritystoiminnan perusteet
	Osaa analysoida yrityksen toimintaa ja riskejä

Ammattikorkeakouluopintojen rakenne

Ammattikorkeakouluopinnot järjestetään tutkinto-ohjelmina, joiden laajuus vaihtelee 210–240 opintopisteeseen ja suoritusaika 3,5 – 4 vuoteen tutkinto-ohjelmasta riippuen.

Tutkinto-ohjelma on opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Tutkinto-ohjelmissa voi olla valittavana erilaisia painopistealueita.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä.

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson laajuus opintopisteinä, tavoitteet, sisältö sekä arviointikriteerit. Opintojakson toteutuksella, joka kuuluun opetussuunnitelmaan, määritellään opintojaksolla käytettävä kirjallisuus/opiskelumateriaali, oppimismenetelmät sekä mahdollisesti vaadittavat edeltävät opinnot. Opetussuunnitelmassa voidaan ilmaista myös opintojakson tuottamat TKI-opintopisteet.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Perusopinnot

Perusopinnot antavat opiskelijalle yleiskuvan tutkinto-ohjelmasta ja sen tehtäväalueeseen liittyvästä ammattialasta. Teoreettisten valmiuksien kehittäminen, taloudellinen toiminta, ympäristön huomioonottaminen ja kansainvälisyys kuuluvat olennaisena osana perusopintoihin. Opinnoissa perehdytään myös opiskelumenetelmiin sekä kehitetään erityisesti kieli- ja viestintätaitoja. Perusopintojen laajuus vaihtelee koulutusaloittain, mutta kaikissa suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa on SeAMKin yhteisiä perusopintoja 15 op ja vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa 13 op.
Ammattiopinnot

Ammattiopinnoissa tutustutaan tutkinto-ohjelman ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin osaamisalueisiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin, teknisiin tai taiteellisiin perusteisiin. Ammattiopinnot luovat pohjaa opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä. Ammattiopinnot ovat joko pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.
Vapaasti valittavat opinnot

Vapaasti valittavat opinnot voi suorittaa joko Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai muissa koti- tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Vapaasti valittavien opintojen hyväksymisestä ja sisällyttämisestä tutkintoon päättää ammattikorkeakoulu. Ennen hakeutumista vapaasti valittaviin opintoihin, opiskelijan tulee sopia opintojen sisällyttämisestä tutkintoon joko oman tutkinto-ohjelman opinto-ohjaajan tai koulutuspäällikön kanssa. Katso vapaasti valittavien opintojen tarjonta Vapaasti valittavat opinnot-sivulta
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu

Harjoittelun tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy oman ammattialansa tehtäviin, käytäntöihin ja kulttuureihin todellisessa työympäristössä, ja että hän oppii soveltamaan oppimaansa käytännössä. Harjoittelu on ohjattua ja se voi jakautua ajallisesti useaan osaan. Harjoittelu on pakollinen ja sen laajuus on lain mukaan vähintään 30 opintopistettä. Käytännössä harjoittelun laajuus on 30–90 opintopistettä tutkinto-ohjelmasta riippuen. Harjoittelu voidaan suorittaa myös ulkomailla.
Opinnäytetyö

Opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvalla opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa valmiutensa soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi selvitys- tai tutkimustyö tai projektiluontoinen tuotekehitys- tai suunnittelutyö. Opinnäytetyö laaditaan kirjallisen raportin muotoon. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. Opinnäytetyön loppuvaiheessa opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa äidinkielen taitonsa ja perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan.

Ristiinopiskelu

Ristiinopiskelun avulla voit laajentaa opiskelumahdollisuuksiasi ja sisällyttää toisten korkeakoulujen opintoja omaan tutkintoosi. Saat ristiinopiskelun kautta monipuolisemmat mahdollisuudet suunnitella ja aikatauluttaa omien opintojesi sisältöä yhdessä opinto-ohjaajasi kanssa. Voit lukea lisää ristiinopiskelusta tästä linkistä.

Tutkintojen tuottama kelpoisuus

Ammattikorkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto (A464/1998).

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa julkiseen virkaan alakohtaisesti saman kelpoisuuden kuin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa suoritettu maisteritasoinen tutkinto. Suomalaiset ammattikorkeakoulututkinnot vastaavat muissa Euroopan maissa vastaavissa korkeakouluissa suoritettuja tutkintoja.