Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), SeAMKissa nykyisin käytetyn termin mukaan osaamisen tunnustaminen (OT)

Oppimista ja osaamista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa sekä muodollisen koulutuksen että arkioppimisen kautta tai työelämässä. Ratkaisevaa on osaaminen ja oppimisprosessin tulos, ei se tapa, miten ja missä osaaminen, tiedot ja taidot on hankittu.

Formaali oppiminen (muodollinen koulutus) tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa ja oppiminen on oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta järjestelmällistä, ja siitä saa todistuksen (osoitettu osaaminen). Formaali (virallinen) oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista.

Non-formaali oppiminen
(epävirallinen oppiminen) on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta. Epävirallinen oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista, ja siitä saa yleensä todistuksen. Suomessa tätä mahdollisuutta tarjoavat tyypillisesti vapaan sivistystyön organisaatiot ja työpaikkojen oma koulutus.

In-formaali oppiminen
(arkioppiminen) on oppimista päivittäisissä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvissä toimissa. Arkioppiminen ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta, eikä siitä yleensä saa todistusta. Arkioppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta useimmiten se on tahatonta tai sattumanvaraista.

Opiskelijalla on oikeus hakea aiemmin hankitun osaamisensa hyväksilukemista (tunnustamista), mikäli osaaminen vastaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisiin periaatteisiin voi tutustua SeAMKin osaamisen tunnistamisen ohjeissa. Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen hyväksilukemisen menettelyt on kuvattu kunkin tutkinto-ohjelman yhteydessä.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyy kiinteästi opintojen henkilökohtaistamiseen. Henkilökohtaistamisen välineenä toimii henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jonka opiskelija laatii opintojen alussa. Suunnitelman lähtökohtana ovat tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma, sen osaamistavoitteet sekä opiskelijan omat kiinnostuksen kohteet. Yksiköiden ohjaushenkilöstö antaa ohjausta HOPSin teossa sekä osaamisen tunnistamisen liittyvissä asioissa. HOPSin hyväksyy koulutuspäällikkö tai muu tehtävään valtuutettu henkilö. Suunnitelmaa päivitetään henkilökohtaisten kehitys- ja ohjauskeskustelujen yhteydessä.